GANNDE KESE: Pulaar naatii e yamre Unicode 1.8 CLDR (Common Locale Data Repository)

By Ibraahiima SAAR, on 02-06-2010 21:49

Views : 11487    

Favoured : None

Published in : News, Dernière news

Code ff pulaarKo go'o e daartol ɗemngal men pulaar naatneede e resorde humpito ɗemɗe winndere wiyeteende CLDR  (Common Locale Data Repository) nde fedde Unicode hesɗitinta hitaande kala! Ko e ndeen resorde kala gollotooɓe masiŋaaji ngaanndi ɓamata humpito toɗɗiiɗo ɗemɗe ngam yaltinde ɗee ɗemɗe e tafirɗe (topirɗe). Ko eɓɓannde nde ANLoc yuɓɓini e ballondiral laamu Kanadaa. Golle ɗee puɗɗi ko e lewru Yarkomaa 2009, ko jooni njeñcudi ndii bayyinaa.

Hol ko woni Unicode? Unicode ko tuugnorgal nanondiragal hakkunde huutortooɓe ɗemɗe e nder masiŋaaji loowɗi gannde kese ngam alkulal kala goodngal tawa masiŋaaji fof ena keftina sabu mum jogaade tonngoode heeriide. Unicode ko ɓamtaare mawnde wonande woottiɗinde jaltingol binndi e masiŋaaji sabu ko kañum lomtii ko wiyetenoo "dokkol kelle" (code page). Hade feere Unicode nanondireede, ɗemngal fof, walla ɗemɗe ɓadondirɗe fof njoginoo ko "dokkol' mum'en keeringol. Ngol dokkol fawii ko e tuugnorgal ASCII (American Standard Code for Information Interchange) woni denndaangal kuule kuutorteeɗe ngam winndude ɗemngal engeleere. Caggal ɗum ASCII yaajtinaa ngam yaltinde caltuɗi ɗe ɗemɗe goɗɗe keerorii. Yeru dokkol ISO-ISO 8859-1 huutortee ngam yaltinde alkule yoga e ɗemɗe hirnaange Orop wano farayseere walla doccere (allemand/deutsche). Kono dokkol ASCII ena waɗi ella mawɗo: kala nde ngummi-ɗaa e winndude ɗemgal keeringal pay-ɗaa e goɗngal, binndi ɗii njaaɓondiraani. Ko ɗum waɗnoo hello dokkaango e ASCII keeriiɗo waawaa yaltinde alkule dokkaaɗe e ko wonaa ASCII. Ko ɗum waɗnoo so neɗɗoo neldii alkule e Enternet horoo yaltinde no fotiri sabu dokkule ɗee njiidaa.
Hol ko woni dokkol?
Dokkol ko doggol limtooje biineeje (teelal biinere) kuutortooɗe diiñol 2 (base 2). Ɗum firti e ganndal nganndi ko limtooje ɗee ɗiɗi tan kuutortee ngam wostondirde e ngaanndi humpito: limtoore (1) e limtoore (0). Limtooje ɗee ɗiɗi so ndentii (01) mbiyetee ko bitte (teelal bitere). Ngam yaltinde alkulal e dokkol ASCII, bitte jeeɗiɗi kuutortenoo (yeru 1010111 ko alkulal "W"). E nder tuugnorgal ASCII, alkule 128 ena cifaa heen, limooje majje ko 0 haa 127. Kono masiŋaaji ngaanndi hannde kuutortoo ko bitte 8 ngam yaltinde alkulal. Hol ko addi ɗum? Waɗi noon ko alkule 128 ko ɗemɗe leyɗeele gadiiɗe e gannde ɗee tan kuuri. Ɗemɗe goɗɗe ɗee ngalaa heen. Kadi hakkunde ɗee ɗemɗe, gostondiral woodaano sabu dokkule ɗee jaaɓondiraani (nanondirtaa). Ngati, nde ganndal fuɗɗii yaajde, ɗemɗe kese njiɗii naatneede e gannde Ngaandi, tawaa ASCII yonataa. Ko ndeen miijo ɓeydude e dokkol alkulal fof bitere ɓamaa. Ɗo huutortenoo bitte jeeɗiɗi (7 bit) ngam sifaade alkule, bitte jeetati (8 bit) mbaɗti huutoreede. Ko ɗum waɗi alkule kaaɗnooɗe e 128 njaajtinaa haa keɓi 255.
Peeje keeraniiɗe ɗemngal gootal fof mbaawaa huutoreede e ɗemɗe goɗɗe! Ndeke sokla woottiɗinde dokkule ɗee waɗi Unicode (uni=gootol + code =dokkol) soseede. Ko ndeen, yeru, dokkol JIL (Japanese Industrial Standard) naatinaa heen ngam sifaade alkule Sapoo (Japan), yanti heen alkule ujunnaaje kuurɗe ɗemɗe keewɗe hannde.
Pulaar heɓii hannde fartaŋŋe naatneede e Unicode. Ko ñalnde 17 MBooy 2010 Consortium Unicode (Dentital Unicode) habri wonde yamre mum 1.8 yaltii. E ndee yamre, ɗemɗe keewɗe ɗe ngalaano e Unicode naattii heen, wano Pulaar/fulfulde (ff). Ndee yamre Unicode ena ɓeydaa e mum hakke 22% humpito e yerondireede e yamre ɓennunde ndee. Ena teskini e jaltugol ndee yamre ballondiral hakkunde Unicode e ANLoc (African Network for Localization) dental toppitiingal nokkuɗinde gannde kese kumpitirɗe (TIC). Ko laamu Kanadaa huuri fere eɓɓannde ndee fof waɗi e ɗowgu CRDI (Centre de Recherches pour le Développement International) ngam wallude leyɗeele Afrik to baŋnge wiɗto. Woni fayndaare ANLoc ko naatnude ɗemɗe Afrik e gannde kese tugnaade e kuutorgol ɗemɗe ɗee e nder topirɗe (programs).
E wallondirde e Afrigen, ANLoc siynii eɓɓannde mum naatnude ɗemɗe keewɗe e gannde gaanndi. Pulaar/fulfulde (ff) wontii hannde gootal e ɗemɗe baawɗe naatneede e kala masiŋ kuutortooɗo gannde kese wano cinnde, IPone, IPad, Windows, Linux e kuutorɗe goɗɗe ɗe en mbaawaa limtude. Ko to Unicode feewnooɓe ɗeen kuutorɗe keɓata humpito heeroriingo ɗemngal kala ngam naatnude ɗum e kuutorɗe mum'en. So Microsoft, Samsung, walla Apple paamii keewal fulɓe ena waɗani-ɗum'en nafoore, haawnaaki jooni njiyen kuutorɗe njalta ena loowaa pulaar haa timmi... Mbiyen Aamiin...

Kuɗol Ibraahiima Saar

kelmeendi [pulaar/français/English]

biinere: binaire (binary)
bitere: bit (bit)
bitte: bits (bits)
diiñol: base [arithmétique] (base)
dokkaade: coder ([en]code)
dokkol: code (code)
jaaɓondiral: compatibilité
limtooje: chiffres (digits)
tafirɗe: logiciels (software)
resorde: référentiel (repository)
yamre: version

Last update : 02-06-2010 22:10

   
Citer cet article (Jubbu e winndannde ndee)
Favoris (Ɓurɗe labeede)
Imprimer (Winndito)
Envoyer à un ami (Neldu sehil maa)
Articles similaires (Binndanɗe nanduɗe heen)
Envoi sur De.li.cious (Danndu e De.li.cious

Keywords : pulaar, fulfulde, unicode, anloc, acalan, norme ascii, système binaire


Users' Comments  RSS feed comment
 

Average user rating

   (0 vote)

 


Add your comment
Only registered users can comment an article. Please login or register.

No comment posted



mXcomment 1.0.9 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
PDF
 
RocketTheme Joomla Templates
Copyright © 2017 FULA LOCALIZATION PORTAL. Tous droits réservés.
Joomla! est un logiciel libre sous licence GNU/GPL.